*

Vaihtoehtoinen tulevaisuus Mitä Suomessa ja maailmassa voisi tapahtua, jos PersKeKo-hallitus ja kaikki sen vastineet maailmalla löytäisivät aidon kompromissin...

EU ja Suomen terveydenhuolto

Terveydenhuollon säästötoimenpiteistä oli jo melkein päästy sopuun, kun Vytenis Andriukaitis yllättäen otti yhteyttä. Hän kertoi, että Supersaari-projekti eteni hyvää vauhtia, mutta Suomen terveydenhuoltojärjestelmä oli alkanut huolestuttaa. EU:n suurimpana huolenaiheena oli Suomen nykyinen väestötiheys, joka ainakin teoriassa olisi kyllä voinut mahdollistaa toimivan perusterveydenhuollon, mutta pinta-alaltaan isossa mutta väestöpohjaltaan onnettomassa maassa ei erikoissairaanhoito voinut mitenkään toimia riittävän hyvin. Lisäksi omituiset huippulääkärien väliset riidat ja vielä omituisemmat järjestelyt, joissa yksityiset toimijat käyttivät julkista infraa yksityispotilaidensa hoitamiseen, olivat kantautuneet Euroopan ytimeen asti.

- Tälle on tehtävä jotain, oli Andriukaitiksen sanoma.

- Perusterveydenhuollossa säästötoimemme ovat toteutumassa erinomaisesti, Juha Sipilä kertoi. - Yksityiset palveluntarjoajat hoitavat hommansa hyvin, ja erityisesti maaseudulla tilanne on parantunut. Yksi uusi toimija alalla on organisoinut useissa maaseutukunnissa toimivan kotilääkäripalvelun, jonka maalla asuva iäkkäämpi väestö on ottanut omakseen. Kaupungeissa se ei saanut samanlaista suosiota, ilmeisesti muu tarjonta kuitenkin niissä on kattanut paremmin kansalaisten tarpeet.

- Kyllä, tuosta olemme kuulleet, Andriukaitis sanoi. - Se on hienoa, mutta ei ratkaise erikoissairaanhoidon ongelmaa.

- Sillä puolella olemme pyrkineet säästämään kustannuksista juustohöyläperiaatteella, mutta kun hoitojonot eivät kuitenkaan saa kasvaa liikaa, ei homma oikein ole ottanut toimiakseen.

- Ei varmasti. Ja ongelmat vain kasaantuvat, kun Supersaareen alkaa tulla uutta väestöä. Etenkin pakolaisleireiltä ja etelä-Euroopan vastaanottokeskuksista tulevat voivat olla hyvinkin huonossa kunnossa, joten kokonaisuus täytyy saada kuntoon jo ennen sitä. EU tietenkin kustantaa hoidot, mutta emme voi kustantaa sellaisia hoitoja, joita Suomi ei pysty meille tarjoamaan. Tehän ette olleet aikeissa ostaa erikoissairaanhoidon palveluita yksityisiltä toimijoilta, joten julkinen koneisto on rasvattava.

- Olemme suunnitelleet jonkinlaista alueellistettua hallintoa erikoissairaanhoidolle, joka verottaisi itse alueensa kansalaisia ja kustantaisi hoidot siten, Sipilä kertoi.

- Mutta eihän teillä ole tuollaiseen riittävästi ihmisiä kuin pääkaupunkiseudulla!

- Jos isompia alueita yhdistetään, saadaan kyllä aikaan riittävät väestöpohjat myös erikoissairaanhoidolle.

- Ei saada, Andriukaitis totesi. - Kuusi miljoonaa henkeä saattaa ehkä jotenkuten olla riittävä väestöpohja, jotta löytyy riittävästi osaamista kaikkien hoidettavissa olevien sairauksien kohdalla. Yliopistosairaaloidenne täytyy erikoistua omiin osa-alueisiinsa, jotta hoito on riittävän laadukasta. Ja tietenkin tutkimus. Jos noin pienessä maassa tutkitaan samoja asioita monessa kaupungissa, jää tutkimus köykäiseksi jokaisessa. Myös tutkimuksen rahoitus täytyy saada kuntoon, erityisesti pitkien tutkimushankkeiden kohdalla on tärkeää, että rahoitus varmistetaan jo alkuvaiheessa koko tutkimuksen ajaksi, sillä jokainen kesken jäänyt tutkimus on rahan heittämistä kaivoon. Kroonisia sairauksia ja esimerkiksi aivo- tai sydäninfarkteja täytyy tietenkin pystyä hoitamaan jokaisessa kaupungissa, kun hoito niihin on saatava välittömästi, mutta loput voi aivan hyvin hajauttaa yliopistosairaaloille.

- Oletteko oikeasti sitä mieltä, että Supersaaren asukkaita voisi lähettää hoidettaviksi Ouluun asti?

- Kysykää potilailta, Andriukaitis vastasi. - Kysykää, että jos heidän todennäköisyytensä jäädä henkiin toimenpiteen jälkeen on kolminkertainen Ouluun matkustamalla, haluavatko he silti mieluummin saada hoitonsa Helsingissä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat