Vaihtoehtoinen tulevaisuus Mitä Suomessa ja maailmassa voisi tapahtua, jos PersKeKo-hallitus ja kaikki sen vastineet maailmalla löytäisivät aidon kompromissin...

Kuinka uusi oikeusministeri pilkkoi oikeusministeriön

PersKeKo-hallituksen kolmen kopla oli ottanut käyttöönsä uuden toimintatavan. Kuten tunnettua, viikkopalavereja järjestettiin vähintään päivittäin, mutta niiden nimeä ei silti muutettu päiväpalavereiksi. Kuulemma ne olivat viikkopalavereja, koska samaa aihetta ei sentään yleensä käsitelty kahdesti saman viikon aikana. Uutta oli sekin, että ministerit saivat pyytää neuvonantotilaisuuksien järjestämisiä aina sellaisia tarvitessaan, ja ensimmäisenä tällaisen kokoon kutsumisen katsoi aiheelliseksi Jari Lindström.

- Minä olen nyt kovasti yrittänyt perehtyä tähän oikeusministerin tehtävään, mutta siitä ei kyllä nyt tule yhtään mitään, Lindström kertoi. - Minä en itse asiassa ymmärrä koko oikeusministeriön olemassaolon tarkoitusta.

- Oikeusministeriö ohjailee oikeuslaitoksen toimintaa, Timo Soini totesi vähän ärtyneesti. - Kyllä sinun nyt sen verran pitäisi ymmärtää.

- Mutta siinä se ongelma juuri onkin, Lindström sanoi. - Eihän mitään laitosta, jonka nimi olisi oikeuslaitos, ole olemassakaan. Sen sijaan "oikeuslaitos" koostuukin tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, ulosottoviranomaisista, vankeinhoitolaitoksesta, kriminaalihuoltolaitoksesta ja asianajajalaitoksesta, ja kaikkien näiden pitäisi olla riippumattomia. Miten ne muka voivat olla riippumattomia, jos minun ministeriöni kovastikin ohjailee niitä, ja jopa päättää minkä verran rahaa niillä on käytettävissään?

Kolmen kopla katseli toisiaan kiusaantuneesti, kukaan ei oikein osannut sanoa mitään.

- Harvinaisen hyvä kysymys, Juha Sipilä lopulta sanoi. - Tätä täytyy miettiä. Palataan asiaan ensi viikolla ja katsotaan josko vaikka keksisimme ratkaisun ongelmaan.

-----

Viikon kuluttua neljä vakavaa miestä kokoontui uudelleen.

- Nyt on kyllä insinööri joutunut filosofoimaan vähän liikaakin, Sipilä sanoi. - Olen kovasti miettinyt, onko oikeutta olemassakaan ihmiselämään liittyvien tapahtumien ulkopuolella. Ja olen miettinyt, voivatko laitkaan tarkoittaa mitään oman kontekstinsa ulkopuolella. Jolloin herää kysymys, voiko oikeusministeriötä olla olemassakaan muiden ministeriöiden ulkopuolella.

- Ministeriön tärkein tehtävähän on tulevaisuuden rahojen ohjailun suunnittelu oikeille tahoille, Alexander Stubb totesi. - Kun siellä tarkkaan mietitään, miten rahoista saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä irti, niin kyllä se on parempi kuin että valtiovarainministeriö hoitaisi sen tehtävän yksinään.

- Äh, Lindström tuhahti. - Olisi kyllä paljon kätevämpää, jos nuo itsenäiset toimijat lähettelisivät laskuja niille ministeriöille, joiden syytä niiden laskujen olemassaolo on! Miksi minun pitäisi miettiä noita rahoja, kun muissa ministeriöissä päätetään mitä sattuu, ja sitten kaikki tappelevat oikeudessa?

- Siitä tulisi kallista lystiä, Stubb naurahti. - Oikeuslaitos kasvaisi kuin ilmapallo...

- No mutta, Sipilä sanoi. - Onhan noita välimiesoikeuksiakin. Jos ministeriöt ihan oikeasti joutuisivat itse maksamaan siitä, että ne aiheuttavat hurjia oikeudenkäyntikuluja, niitä alkaisi varmasti myös kiinnostaa sekä toimivamman lainsäädännön kehittäminen, että paljon halvemman välimiesoikeuden käyttö aina kun se vain olisi mahdollista. Tämä on itse asiassa yllättävän toimiva idea, kunhan se saadaan jalostettua kuntoon.

- Mitäs minä sanoin? Soini naurahti. - Rehti paperimies sinne oikeusministeriöön tarvitaan, jalat maassa saa hommat toimimaan paljon paremmin kuin pää pilvissä! Hei-hei, oikeusministeriö!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Taitaa jäädä oikeusistuinten toiminnan valvonta Lindströmiltä tekemättä, samoin oikeuskäytäntöjä koskevan lainsäädännön kehittäminen. Oikeusministeriön johdossa on nyt aito amatööri. Ehkäpä paras neuvo on Jaakko Tepon laulussa, jossa todetaan: "Kuulkeepa hyvät virkamiehet, minä neuvon teitä. Elekääpä tehkö mittää, nii ei tuu virkavirheitä."

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Eihän asianajajat uuden oikeudenkäymiskaaremme mukaisina lainoppineina ole mikäänmuu kuin rahastuslaitos asianajopalkkioineen,jotka ovat nousseet pilviin uuden oikeudenkäymiskaaren myötä.
Vanha oikeudenkäymiskaaremme olisi syytä palauttaa pikaisesti.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Oikeusistuinten toiminnan valvonta ei oikein voi kuulua ministeriölle, ainakaan jos oikeusistuimet ovat aidosti itsenäisiä. Ylemmät asteet valvovat alempiaan, ja korkein oikeus on itsevaltias. Jos korkein oikeus ministeriön/kansan/oikeusoppineiden mielestä joissain tapauksissa toimii väärin, on lainsäädäntöä muutettava niin, ettei vastaavia tuomioita enää lainsäädäntöön pohjautuen voi tulla, ei sekaannuttava lainsäädäntöön perustuviin tuomioihin. Alemmat oikeusasteet taas valvovat korkeinta oikeutta niinkin yksinkertaisesti, kuin pyrkimällä tuomitsemaan niin oikeudenmukaisia tuomioita, ettei osapuolilla ole tarvetta valittaa korkeimpaan oikeuteen. Sieltä tulee se kansanvalta, etenkin jos valittaminen ei ole automaatio, jota käytetään aina kun vain voidaan, palkkioiden kasvattamistarkoituksessa.

Oikeuskäytäntöjä koskevan lainsäädännön kehittäminen taas olisi luonteva osa sisäministeriön toimintaa.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Mikaelan jutut ovat kuin lihasvenyttelyä. Venyttelyssä jumittuneet lihakset loksahtavat auki. Mikaelan jutuissa jumittuneet ajatukset lähtevät lentoon.

Oikeusministeriön olemassaolon tarkoitus - hyvä kysymys. Mitä oikeusministeriö ohjailee? Onko oikeutta ihmiselämään liittyvien tapahtumien ulkopuolella? Voivatko lait tarkoittaa mitään kontekstinsa ulkopuolella? Voiko oikeusministeriötä olla olemassa muiden ministeriöiden ulkopuolella?

Sytykkeeksi heitän historiallis-empiirisiä muistikuvia.

Johannes Koskisella oikeusministerinä ollessaan oli intohimoinen taipumus ottaa kantaa tuomioistuinten ratkaisujen sisältöön. Se kummastutti.

Leena Luhtanen turvautui tiukan paikan tullen sanontaan "näin se vaan on".

Tuija Brax uhkaili sairaanhoitajalakkolaisia tuomioistuinten kautta tuomittavilla rangaistuksilla. Braxin intohimona olivat rikollisille määrättävät jalkapannat ja vastaavat.

Anna-Maja Henriksson jatkoi Braxin linjalla, metsästi päätyökseen seksuaalirikollisia ja vaati heidän rangaistuksia aina vaan kovemmaksi ja kovemmaksi ja kovemmaksi. Eduskunnassa alkuvuonna käydyt keskustelut saamelaislaeista olivat hirvittävää kuultavaa: Lapin edustajat toivat esille painavan tuntuisia argumentteja joita ministeri Henriksson ei suostunut ymmärtämään vähääkään. Minun uskoni ministeriin ja ministeriöön älyllisessä mielessä romahti silloin. Niiden saamelaislakien suhteen Henriksson veti lopulta vesiperän.

Jari Lindstöm - kansan mies. Jokohan tulisi oikeutta kansalle?

Oikeusministeriön tuottamat demokratiaselonteot ja vastaavat ovat olleet ärsyttäviä, pelkkää puolueiden ja puoluelaitoksen mainontaa.

Summa summarum: oikeusministerien suhteen Suomella on ollut loputtoman huono tuuri. Tällä en tarkoita Jaria - vielä.

Mikä siis on oikeusministeriön tarkoitus? Minun vastaukseni: kaipaan oikeuden syvimpiin perusteisiin menevää pohdintaa ja esilläpitoa. Ihmisoikeudet. Perusoikeudet. Sosiaaliset oikeudet. Sivistykselliset oikeudet. Suomen perustuslaki ja sen toteutuminen tai toteutumattomuus. Valtiosääntöoikeus.

Tuskin on vaikea poimia pitkää listaa asiaintiloja joissa Suomen perustuslakia ja muita perustavia oikeuksia tosiasiassa rikotaan räikeästi. Vaikkapa tämä "yhteiskuntasopimus" tai kolmikanta. Millä oikeudella jotkin sonninpitojärjestöt sopivat muun kansan elämästä, tosiasiassa ohi valtiosääntöoikeudellisen rakenteen?

Millä oikeudella oikeusministeriö vaikenee tällaisista asiaintiloista?

* * *
Muokkasin tämän kommentin myös erillisjutuksi omaan blogiini:

http://juhanikahelin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1960...

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Pahoin pelkään, että oikeuden syvimpiin perusteisiin menevää pohdintaa ja esilläpitoa ei mikään ministeriö missään todellisuudessa pysty tuottamaan. Oikea lähde tuollaiselle pohdinnalle on ehkä kuitenkin itsenäinen yliopistolaitos (jota reaalielämän PersKeKo-hallitus kovasti yrittää murentaa). Sinänsä on kovin ymmärrettävää, että tuollainen itsenäinen uuden ajattelun lähde tuntuu poliitikoista epämukavalta, koska se tuottaa milloin mitäkin informaatiota, joka on ikävästi ristiriidassa eri poliittisten ideologioiden kanssa, eikä koskaan etukäteen voi tietää, milloin se astuu seuraavan kerran omille varpaille. Tutkimuksen itsenäisyyden lisäksi ongelman muodostaa myös opetussisältöjen itsenäisyys, alempien tasojen koulutusta sentään voi kätevästi hyödyntää poliittiseen aivopesuun, mutta kun koskaan ei voi tietää mitä katalaa korkeakoulujen professorit seuraavaksi opiskelijoilleen syöttävät...

Saa nähdä, minkälaisen muodon tämän vaihtoehtoisen tulevaisuuden koulutusuudistus tulee ottamaan. On aika hauskaa, kun en itsekään etukäteen tiedä mitä seuraavaksi päädyn kirjoittamaan. Tätäkään tekstiä ei olisi voinut syntyä, ellei oikeusministeriksi olisi valittu paperimiestä.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Osuva kommentti Mikaelalta. Juuri noin, vapaa tiede, vapaa ajattelu, vapaa yliopisto, vapaa sivistys, nämä ovat olennaisia.

Ehdotan Mikaela Pethille: alapa kirjoitella yliopistoista ja tutkimusmaailmasta. Se mitä näissä asioissa juuri nyt Suomessa tapahtuu, on (sanoisin) hirvittävää. Strategisen tutkimuksen neuvosto Akatemian kyljessä, valtioneuvoston päsmäröinti 'strategisessa' tutkimuksessa, yliopistojen hallitusten kokoonpanot. Esim. taideyliopiston hallituksen puheenjohtajana on pääomasijoittaja Capmanin johtohenkilö. Taivahan taivas. Eikö tähän maahan saada tolkkua.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa, kun maaoikeus rikkoi perustuslakia ja näin vahvisti perustuslain rikkomisen.

Käyttäjän velimattivanhanen kuva
Veli-Matti Vanhanen

"Mikaelan jutuissa jumittuneet ajatukset lähtevät lentoon."
Mikaela todistaa Albert Einsteinin teoreeman päteväksi: Logiikalla pääset pisteestä A pisteeseen B, mutta mielikuvituksen avulla pääset pisteestä A minne tahansa. Toivottavasti aiheet eivät lopu kesken Mikaelan ruotiessa nykyistä tahtia uuden hallituksen pahuutta.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Pahuus on käsite, jonka olemassaoloa todellisuudessa en tunnista, joten en myöskään koe ruotivani uuden hallituksen pahuutta. Kaikelle käyttäytymiselle on luonnolliset syynsä, niin "hyvälle" kuin "pahallekin". Esim. kapea perspektiivi tai lyhytnäköisyys ovat muutettavissa olevia asioita, mutta jos lähtökohtaisesti tuomitsee ne pahuudeksi, ei millekään tietenkään kannata edes yrittää tehdä mitään.

Tämä aivotutkimus on mielenkiintoinen: http://www.cell.com/action/showImagesData?pii=S096...

Siinä kerrotaan, miten eri tavoilla aivot reagoivat "epäpoliittisiin" kuviin riippuen katsojan poliittisista lähtökohdista, ja niistä käy hämmentävällä tavalla selväksi, että "konservatiiviset" aivot joutuvat prosessoimaan informaatiota paljon huolellisemmin ja monipuolisemmin kuin "liberaalit" aivot niissäkin tilanteissa, kun molemmilla aivoilla päädytään samaan lopputulokseen. Ei kumpikaan lähestymistapa silti ole lähtökohtaisesti enemmän "paha" kuin toinen, korkeintaan "konservatiivinen" ajattelu on alttiimpi virheille, kun sen prosessi on niin paljon monimutkaisempi.

Toimituksen poiminnat