Vaihtoehtoinen tulevaisuus Mitä Suomessa ja maailmassa voisi tapahtua, jos PersKeKo-hallitus ja kaikki sen vastineet maailmalla löytäisivät aidon kompromissin...

Silloin Kreikasta tehtiin maailman suurin koe-eläinlaboratorio

Suomenlinnan saarivaltion alkuaikoja tulisi aina sävyttämään Kreikka ja sen kummallinen kohtalo. Saarivaltion osalta ei vielä ollut tehty edes päätöksiä sen tulevasta talouspolitiikasta, kun Kreikan kohdalla kyseiset päätökset oli tehtävä pikavauhtia. Tilanne oli kauhistuttava, sillä väärien päätösten seurauksia Eurooppa joutuisi katsomaan pahimmillaan vuosikymmeniä. Brysselissä käytiin kuitenkin myös toisenlaisia keskusteluja:

- Tämähän on aivan täydellinen tilanne, saksalaismeppi huudahti. - Kreikan tilanne on niin huono, että päätimmepä me mitä tahansa, huonommaksi tilanne ei voi enää mennä!

- Mitä hyvää siinä on? italialaismeppi ihmetteli.

- Koska tilanne antaa tilaa rohkeille kokeiluille, saksalaismeppi vastasi.

- Kuten minkälaisille? ranskalaismeppi kysyi.

- No ajatelkaapas! saksalaismeppi huudahti. - Meillä ja kreikkalaisillahan on yksi yhteinen ongelma, johon me kaikki haluamme ratkaisun. Kreikkalaiset vihaavat korruptoitunutta virkakoneistoaan juuri yhtä paljon kuin mekin.

- Niin?

- Kun nyt tilanne on se, etteivät kreikkalaiset pysty avaamaan pankkejaan, olisi pankit kovin helppoa kiertää. Annetaan niiden pysyä kiinni juuri niin kauan kuin Kreikka haluaa, tai vaihtoehtoisesti annetaan niiden avata pankkinsa ja antaa niiden mennä konkurssiin.

- Mutta sittenhän Kreikka on nurin! italialaismeppi huudahti. - Sehän ajaa koko valtion kaaokseen!

- Ei aja, kunhan pankit kierretään siististi, saksalaismeppi totesi. - EKP pistää pystyyn jonkinlaisen Paypal:ia vastaavan pankinkorvikkeen, jolla ei ole mitään muita ominaisuuksia kuin rahan siirtäminen. Sen avulla jokaiselle henkilökohtaisesti sormenjälkensä antamalla rekisteröityneelle kreikkalaiselle aletaan maksaa n. 900,-€ kansalaispalkkaa suoraan EKP:sta, ohitetaan kokonaan se korruptoitunut virkakoneisto. Pyrimme siirtämään rahaliikenteen mahdollisimman laajalti sähköiseksi, jakamalla jokaiselle kansalaiselle halvan älypuhelimen, jolla pystyy käyttämään EKP:n palkkatiliä. Toki myös automaateista pitää pystyä nostamaan euroja tuolta palkkatililtä. Vastineena oikeudesta saada EKP:n kansalaispalkkaa, kansalaiset sitoutetaan maksamaan kolmannes muista tuloistaan kansalaispalkkavakuutuksena EKP:lle. Sitä rahaa käytetään uusien kansalaispalkkojen maksamiseen, ja jos rahaa tulee enemmän kuin ulos maksetaan kansalaispalkkoja, käytetään ylijäämä välttämättömän infran parantamiseen ja peruspalveluihin.

- Mutta sittenhän kreikkalaiset lakkaavat tekemästä töitä, ranskalaismeppi huomautti. - Etenkin kun yritykset eivät edes pysty palkkoja maksamaan, kun ne pankit eivät toimi.

- Entäs sitten? saksalaismeppi kysyi. - Kansalaispalkan avulla työntekijät voivat tehdä haluamansa kaltaisia sopimuksia työnantajiensa kanssa, kun heidän ei tarvitse suostua liian heikkoihin sopimusehtoihin. He voivat vaikka perustaa uusia osuuskuntia, joissa työ organisoidaan tekijälähtöisesti. Jos yrityksetkin siirtyvät hyödyntämään uutta pankinkorviketta, ovat ne suoraan EKP:n valvonnan alaisia, jolloin niiden varat voidaan EKP:n luvalla sirtää uuteen pankinkorvikkeeseen. Virkakoneisto kaatuu joka tapauksessa, joten EKP:n vakuutusrahoilla tarvitsee rakentaa uusi valvontakoneisto kaatuneen tilalle. Suuren osan vanhoista työntekijöistä voi palkata uuteen organisaatioon, tärkeintä on vain se, että ne korruptoituneet jäävät pois kuvioista.

- Millä ne korruptoituneet pidetään kurissa? ranskalaismeppi ihmetteli.

- Jokaisen kansalaispalkkaa saavan kohdalla julkaistaan heidän kansalaispalkkavakuutuskertymänsä, saksalaismeppi ehdotti. - Kansalaiset näkevät parhaiten, milloin jonkun luvut eivät pidä yhtä todellisuuden kanssa, ja kun kansalaispalkan vakuutuskertymä on kaikkien yhteinen turva, syntyy myös tarve ylläpitää järjestelmää oikeudenmukaisesti.

- Vaan entä jos sotilasjuntta ottaakin vallan? italialaismeppi huolestui. - Sehän on kuitenkin osa tuota korruptoitunutta virkakoneistoa.

- Ei siitä ole huolta, saksalaismeppi totesi. - Kunhan meillä on kansa puolellamme, katoaa panssarivaunujen ohjaajiltakin taistelutahto. Turvallisuus on kuitenkin suurimmalle osalle ihmisistä kovempaa valuuttaa kuin raha. Muistanette miten Saksassa kävi, kun aikoinaan kansalle lupailtiin turvallista, oikeudenmukaista ja ristiriidatonta yhteiskuntaa. Mihin kaikkeen ihmiset olivat valmiita, jotta tulevaisuus olisi äärimmäisen vakaa.

- No joo, italialaismeppi myönsi. - Tankkeja vastaan käveleminen on toki ihan uskottava tulevaisuudennäkymä tilanteessa, jossa elämä nykyisellään on pahempaa kuin kuolema. Siinä kyllä tankit häviävät ihan psykologisista syistä.

- Mutta entäs ne valtionvelat? ranskalaismeppi kysyi.

- Se on ihan oma eettinen päätöksensä, saksalaismeppi totesi. - Joko niitäkin rahoja peritään kansalaispalkkavakuutuksista, jolloin velat maksavat pääosin sellaiset henkilöt, jotka eivät ole niistä mitään hyötyneet, tai sitten ne jätetään kaatuneen virkakoneiston maksettaviksi ja määritellään toteutuneiksi luottotappioiksi. Ensimmäinen vaihtoehto on se sosialistinen, jälkimmäinen taas noudattaisi markkinatalouden ohjaavan käden periaatetta ja estäisi tehokkaasti uusien vastaavien kriisien muodostumista.

- Onhan Kreikalla myytävää omaisuuttakin, ranskalaismeppi huomautti.

- Onko? saksalaismeppi kysyi. - Minun nähdäkseni kyseessä on sotasaalis kansalta. Jos varas myisi sen ulkomaisille, maksaakseen sillä oman korruptoituneen ja velkaisen elintasonsa, olisi kyseessä yksi maailman hurjimmista kupruista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mikäpäs siinä myydä sitä kansanomaisuutta, esim Italia on suunnitellu kunnostavansa colosseumiin teatterin ja pieniä putiikke joten miksei ateenan akropoliin huipulle venäläisomisteinen uutuutta hohtava messu- ja kongressikeskus.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Kun korruptoitunut virkakoneisto on ominut kansallisomaisuuden, olisi eettinen vastuu kuprusta myös ulkomaisilla ostajilla, kun kaikki kuitenkin tietävät, etteivät ne rahat, joita myynnillä kuitattaisiin, ole päätyneet kuin pienen joukon hyödyksi. Toki voidaan ajatella, että voimakkaimmat toki voivat halutessaan omia kansallisomaisuuden, jos niillä heikommilla ei ole ollut mitään vaateita, mutta onko se toimintatapa, jota läntinen demokraattinen yhteisö ihan oikeasti haluaa tukea?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Tärkein kysymys on: Halutaanko Kreikan kansallisomaisuus kiristämällä varastaa Kreikan kansalta, vai halutaanko Kreikka kehittää tasa-arvoiseksi eurooppalaiseksi valtioksi? Ensiksimainitun jälkeen toivottavasti varkaat eivät ainakaan pysty katsomaan itseään peilistä. Toiseksimainittu taas on mahdollista vain Kreikan kansan avulla, ja sitä apua sekä kansa että Tsipras ovat valmiita antamaan, kunhan tavoite on yhteinen ja keinot ovat järkeviä.

Toimituksen poiminnat