*

Vaihtoehtoinen tulevaisuus Mitä Suomessa ja maailmassa voisi tapahtua, jos PersKeKo-hallitus ja kaikki sen vastineet maailmalla löytäisivät aidon kompromissin...

Pakolaisten kapinan jälkimainingit

Konttivirkamiehet astuivat laivaan peloissaan, koska heidät oli vain muutamaa tuntia aiemmin poistettu laivasta palokirveillä uhaten. Laivan asukkaatkin vaikuttivat hermostuneilta, eikä kukaan hymyillyt. Lapsia ei näkynyt missään, mitä ilmeisimmin heidät oli suljettu hytteihin.

Konttivirkamiehet ohjattiin kapteenin kannelle, missä neuvottelut oli tarkoitus käydä. Pöydän ääressä istui kymmenen hengen joukko. Kaikki kuuluivat laivan menestyjiin: kolme rakennusmiestä, kaksi opettajaa ja viiden eri hikipajan työnjohtajat.

Ensin puhuivat työnjohtajat:

- Me olemme miettineet, että meillä on erittäin iso ongelma, yksi heistä aloitti. - Periaatteessa meidän työntekijämme olisi mahdollista korvata uusilla pakolaisilla, mutta siinä ei oikein ole mitään järkeä. Vaikka työ on melko helppoa ja rutiininomaista, vie kuitenkin aikansa, ennen kuin uusi työntekijä oppii toimimaan optimaalisen nopeasti. Siten palvelutasomme heikkenisi, jos työvoimamme vaihdettaisiin kertaheitolla. Lisäksi Suomen puolelta ei löydy vastaavaa työtä, joten meidän pätevät työntekijämme muuttuvatkin Suomessa epäpäteviksi kaikkeen tarjolla olevaan työhön. Siten kukaan ei voittaisi tässä vaihdossa, vaan kaikki häviäisivät: asiakkaamme saisivat vähemmän tuotteita kalliimpaan hintaan, nykyiset työntekijämme muuttuisivat työttömiksi ja alkaisivat kuormittaa Suomen sosiaalihuoltoa, ja uudet tänne tulleet pakolaiset tulisivat oppimaan ammatin, joka ei ole hyödynnettävissä enää siinä vaiheessa kun heidät korvataan uusilla pakolaisilla.

- Mutta eikö vastaavia hikipajoja voisi perustaa Suomeen? yksi konttivirkamiehistä kysyi.

- Ei voisi, toinen työnjohtaja vastasi. - Elinkustannukset ovat siellä aivan eri luokkaa kuin näillä risteilijöillä, joten palkkojen olisi oltava niin paljon suurempia, etteivät tuotteet enää olisi kilpailukykyisiä. Ihmiset täällä luopuvat paljosta, jotta he saisivat elää haluamaansa turvallista ja yhteisöllistä elämää. Se on kuitenkin heidän oma valintansa, ja koska tällaisia ihmisiä on olemassa, on tietenkin tarkoituksenmukaista hyödyntää tilannetta taloudellisesti.

- Mutta ei kai tällaisen elämän ole pakko toteutua juuri laivalla? toinen konttivirkamiehistä kysyi.

- Ei tietenkään, kolmas työnjohtaja vastasi. - Tietenkin tämä elämäntapa olisi mahdollista toteuttaa maallakin, tarvittaisiin vain tuhansia ihmisiä pienissä yksityisissä tiloissa majoittavia rakennuksia, joissa olisi runsaasti yhteistä tilaa, runsaasti palveluita ja runsaasti työpaikkoja. Eli juuri niitä teidän suunnittelemianne pilvenpiirtäjiä. Tietenkin asunnot voisivat olla jonkin verran hyttejä isompia, mutta kyllä jaettu tila aina on kustannustehokkaampaa kuin suuret yksityiset huoneistot. Rakennusten suunnittelijat ovat yllättävän suuressa vastuussa siitä, minkälaista elinkeinotoimintaa tietyllä alueella on mahdollista toteuttaa.

- Eli te kaikki olisitte valmiita muuttamaan täältä pilvenpiirtäjään? kolmas konttivirkamies varmisti.

- Kyllä, yksi rakennusmiehistä vastasi. - Lisäksi haluamme osallistua niiden rakentamiseen tänne Vallisaareen.

- Viisituhatta meistä voi muuttaa lähitulevaisuudessa Kustaanmiekkaan, yksi opettajista totesi. - Mutta on tärkeää, että saamme itse valita ketkä muuttavat, koska tämä vaikuttaa sekä aikuisten että lasten sosiaaliseen verkostoon. Samalla täältä vapautuu viisituhatta paikkaa uusille pakolaisille, jotka pääsevät valmiiksi toimivaan yhteisöön, eivätkä joudu rakentamaan uutta lähes tyhjästä.

- Tämä alkaa jo kuulostaa hyvältä, neljäs konttivirkamies sanoi. - Pystymme ottamaan vastaan viisituhatta uutta pakolaista Suomesta, ilman että he joutuisivat vastaanottamaan uusia työttömiä, ja lisäksi täälläkin asiat alkavat edetä suunniteltua nopeammin. Täytyy selvittää, miten pitkällä Länsi-Mustaan suunnitellun pilvenpiirtäjän suunnitelmat ovat, ja tarkistaa voisiko niitä hyödyntää myös Vallisaaressa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mitä mantereelle kuuluu? Työttömille, opiskelijoille, eläkeläisille, yrityksille, työpaikoille? Olisi kiva kuulla miten suomenlinnan projekti on vaikuttanut mantereelle. Onko työttömyys kasvanut yritysten valuessa halvan työn perässä saarille? Entä onko projekti vaikuttanut suomen asutuksen keskittymiseen ja kaupungistumiseen?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Työllisyysaste on parantunut, koska Suomen vientituotepalettia on voitu laajentaa kuluttajatuotteisiin. Useat kansainväliset vaateketjut ovat laajentaneet valikoimaansa suomalaisten tukkureiden avulla, joiden on helppoa räätälöidä palvelunsa kysynnän mukaan. Vaateketjujen riskit ovat vähentyneet, kun ennakkotilauksia ei enää tarvitse tehdä yhtä paljon ennakkoon, koska laivatoimitukset Kiinasta ovat jääneet pois toimitusketjusta, ja erätkin voivat olla pienempiä. Tosin Baltian maat ovat katsoneet kuviota aika nyrpeästi, koska heiltä on selkeästi kadonnut töitä, jotka ovat siirtyneet Suomenlinnaan.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Hyvähän sekin ja varmaan vähentää työn perässämuuttoa baltiaan ja keskieurooppaan.

Toimituksen poiminnat