Vaihtoehtoinen tulevaisuus Mitä Suomessa ja maailmassa voisi tapahtua, jos PersKeKo-hallitus ja kaikki sen vastineet maailmalla löytäisivät aidon kompromissin...

Tyhmä kysyy: mistä ihmeestä hallitus ne 50 tuhatta työpaikkaa taikoo?

Pikku-Mustan filosofi keskusteli yliopiston puutarhassa kauppatieteilijän kanssa. Hän oli taas kerran hyvin ihmeissään, tällä kertaa häntä kiusasi valtiovarainministeriö outo muistio palkkamaltin ja yksikkötyökustannusten alentamisen vaikutuksista.

- Minä en nyt yhtään ymmärrä, hän aloitti. - Että mistä kaikki ne uudet työpaikat syntyvät, kun palkkoja alennetaan vähän.

- Tietenkin niitä syntyy, kun yrityksillä on enemmän varaa maksaa palkkoja, kauppatieteilijä selitti.

- Niin mutta kun eikö tuo toimi vain toiseen suuntaan? filosofi kysyi.

- Mitä tarkoitat? kauppatieteilijä kysyi.

- No siis, jos meillä on tehdas, jota pyörittää sata ihmistä kolmessa vuorossa, ja sitten tulee palkankorotus, jonka jälkeen niille sadalle ihmiselle täytyykin maksaa sadanviiden ihmisen palkka, niin tietenkin tehtaan täytyy keksiä joku keino, jolla antaa potkut viidelle, jos niiden tekemien tavaroiden hinta ei voi nousta?

- Kyllä, kauppatieteilijä vastasi. - Tehdas joutuu parantamaan tuottavuuttaan niin, että yhdeksänkymmentäviisi henkeä selviytyy jatkossa siitä sadan hengen työstä.

- Niin, mutta jos sitten niiden yhdeksänkymmenenviiden hengen palkkoja lasketaan niin, että he saavat taas yhdeksänkymmenenviiden hengen palkat, niin ei kai se tehdas voi palkata niitä viittä irtisanottua takaisin? filosofi kysyi. - Mitä ne siellä enää tekisivät, kun niitä ei enää tarvita mihinkään?

- No katsos, se tehdas voi laskea tavaroidensa hintoja ja siten myydä niitä enemmän, jolloin tehtaassa on töitä taas useammille, kauppatieteilijä selitti.

- Mutta millä ne uudet työntekijät tekisivät töitä? filosofi kysyi. - Eihän niille enää ole mitään paikkaa siellä tehtaassa!

- Tuo on tietenkin ongelma, kauppatieteilijä myönsi. - Itse asiassa kysynnän täytyisi nousta niin paljon, että tehtaalla olisi motiivi investoida uuteen laitteeseen, jolla se pystyy tekemään lisää tavaroita. Suomessa vain ei ole kovinkaan paljon niin isoja tehtaita, että muutaman prosentin tilauskasvulla uskaltaisi investoida yhtään mitään. Enemmän siinä tilanteessa syntyy kiinnostusta nostaa hintoja takaisin sille tasolle, jolla kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Ei ole mitään järkeä myydä liian halvalla.

- Niin, sitäkin minä ihmettelin tuossa muistiossa, että valtiovarainministeriön mielestä hallituksen toimet eivät mitenkään vaikuta tuottavuuteen, filosofi huomautti. - Vertailussa tuottavuuden luvut olivat täsmälleen samat sekä peruslaskelmassa että palkkamalttilaskelmassa. Jos tuo kaava jota ne ovat käyttäneet oikeasti pitää paikkansa, silloinhan palkkamaltti todellisuudessa hillitsee tuottavuuden kehitystä, kun tehtaiden ei tarvitse vaivautua miettimään asiaa ollenkaan, kun taas palkankorotukset johtavat irtisanomisten kautta tuottavuuden parantumiseen.

- Totta, kauppatieteilijä myönsi taas. - Valtiovarainministeriön on vain hyvin vaikeaa hyödyntää koko tuottavuuden käsitettä, koska julkisella sektorilla ei tuottavuutta ole olemassakaan, ainakaan minään aidosti mitattavana suureena, ja julkinen sektori on kuitenkin kiinteä osa valtion sisäistä toimeliaisuutta.

- Miksi se sana sitten kummittelee siellä? filosofi kysyi.

- Koska liian moni ihmettelisi, jos se puuttuisi kokonaan, kauppatieteilijä vastasi. - Aika harva kuitenkaan viitsii lukea noita lukuja sillä tarkkuudella, että niiden outo yhdenmukaisuus tulisi huomatuksi. Lisäksi voisi olla aika kiusallista myöntää realistisempien lukujen kautta, että vaikka hallitus virallisesti puhuu tuottavuuden parantamisen puolesta, todellisuudessa se toimii sitä vastaan.

- Minusta se tehdas voisi siirtyä nelivuorotyöhön ja palkata kolmekymmentä työntekijää lisää, filosofi sanoi. - Lisäksi se voisi antaa vanhoille työntekijöille pienet palkankorotukset siitä hyvästä, että he luopuvat osasta palkastaan saadessaan lisää vapaa-aikaa.

- Miksi se niin tekisi? kauppatieteilijä kysyi.

- Jos vaikka hallitus määräisi, että yli kuuden tunnin työpäivistä pitää maksaa ylityökorvauksia, ja työpäivän lyhentämisestä kieltäytyvät saisi irtisanoa tuotannollisista ja taloudellisista syistä, filosofi ehdotti. - Silloin noin kolmenkymmenen uuden työntekijän palkkaaminen nelivuorotyöhön olisi halvempaa kuin vanhan kolmivuorotyön ylläpito. Ei yrityksiä ja työntekijöitä kannata pakottaa mihinkään, vaan ohjailla niitä rahalla, etenkin kun työttömyyden reipas väheneminen mahdollistaisi myöhemmin myös verotuksen keventämisen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Hallitukselle kyllä kelpaisi työpäivän pidennys tai palkkojen leikkaus mutta miksi ei työpäivän lyhentäminen? Lyhentämistä ei ole otettu esille vaihtoehtona kuin varjobudjetissa ja yksittäisinä nostoina.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Koska kyseessä olisi niin rankka sopimusvapauteen puuttuminen, ettei hallituksella ole ollut siihen keinoja, koska hallitus ei ole hahmottanut, että sillä voisi olla muitakin tapoja vaikuttaa työmarkkinoihin kuin pakottaminen.

Lisäksi esim. hitsareiden ja muiden vaativien työtehtävien suorittajien kohdalla voisi tulla kova työvoimapula. Tosin palkankorotukset hitsareille taas voisivat johtaa alan houkuttelevuuteen, ja voihan niitä hitsareitakin palkata ulkomailta. Puhumattakaan siitä, että myös työvoimapula johtaa tuottavuuden pakkoparantamiseen...

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Niin tai näin, niin olen 90% varma, että hallitus niitä työpaikkoja ei voi taikoa kuin muutaman kymmenen tuhatta korkeintaan. Hallituksen tosin niitä ei pitäiskään taikoa, vaan vain mahdollistaa se, että yrittäjät voivat paremmin niitä taikoa.

Yrittäjyydestä keskustellaan täällä US-blogistanissakin yllättävän vähän. Kuitenkin yrittäjyyden idea on erittäin yksinkertainen:
- suorita tai valmista jotain
- veloita siitä rahaa joltakulta.

Esim. kirjoita kirja ja myy se mahdollisimman monelle.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Kyllä hallitus voi myös ohjata yrityksiä työpaikkojen luonnissa pelkän mahdollistamisen lisäksi, sillä mikään yritys ei sentään pelkästä hallituksen toiveesta synnytä yhtäkään uutta työpaikkaa, vaan niiden synnyttämiselle on aivan toiset motiivit.

Kirjan kirjoittaminen taas on yleensä niin kannattamatonta toimintaa, ettei sitä sentään yrittäjyydeksi voi sanoa. Poikkeuksen muodostavat ne muutamat massoihin vetoavat kirjailijat, jollainen esim. minä en ikinä voisi olla, enkä itse asiassa edes haluaisi. On hauskempaa lahjoittaa nämä tekemäni tekstit niille, jotka niitä osaavat arvostaa ja hyödyntää omiin tarkoituksiinsa. Silloin arvo on seurannaisvaikutuksissa.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Whatever. Mikro ja pienyrittäjyyden motiivit ovat varmaankin
- olla oman itsenä herra
- ansaita rahaa
- tehdä sitä mitä parhaiten osaa

Mutta jos ei halua rahaa palvelusta/tuotteesta X, ei kannata tosiaankaan olla yrittäjä.

Valtio voi ohjata ja avustaa, mutta valtio ei voi luoda intohimoa. Valtiouskovaisuutta on suomessa aivan liikaa ja sen jäljet johtavat minusta sylttytehtaalle eli vasemmistoon.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #5

Jos ei halua rahaa palvelusta/tuotteesta X, se ei kerro mitään siitä, kannattaako olla yrittäjä. Ilmaisille palveluille/tuotteille on monenlaisia funktioita, joista on hyötyä siinä varsinaisessa yritystoiminnassa.

Valtio puolestaan voi tehdä vaikka mitä, jos se vain haluaa. Jopa luoda sitä intohimoa. Se on vain vaikeaa, koska keinojen on oltava muita kuin pakottaminen.

Toimituksen poiminnat