Vaihtoehtoinen tulevaisuus Mitä Suomessa ja maailmassa voisi tapahtua, jos PersKeKo-hallitus ja kaikki sen vastineet maailmalla löytäisivät aidon kompromissin...

Kuinka Suomeen saatiin kolmen euron pizzat

Suomen perustulokokeilu, joka olisi kohdistunut vain osaan kansasta, oli todettu perustuslain vastaiseksi. PersKeKo-hallitus oli aikansa tätä ihmeteltyään päättänyt repäistä oikein kunnolla ja kohdistaa kokeilun jokaiseen suomalaiseen, poislukien ansioihin perustuvaa eläkettä saavat eläkeläiset. Samassa yhteydessä opintotuki, työmarkkinatuki, peruspäiväraha, Kelan maksamat eläkkeet ja pienimmät sairaspäivärahat oli lakkautettu kokonaan. Myös verorahoista kustannetun ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan rakennetta oli muutettu niin, että valtio kustansi enää vain perustulon kokoisen osuuden, ja työttömyyskassat loput. Lapsilisiä oli puolestaan korotettu lähes aikuisen perustuloa vastaavaksi summaksi. Aikuisille maksettiin 600,- kuukaudessa, lapsille taas 450,- kuukaudessa. Asumistukea oli samassa yhteydessä muutettu niin, että valtio maksoi 200,- kuukaudessa henkeä kohden, ja kunnat maksoivat itse määrittelemiään kuntalisiä tarvittaessa. Myös lasten kotihoidontuki oli lakkautettu kokonaan.

Samassa yhteydessä oli jouduttu purkamaan kaikkien työehtosopimusten sitovuus ja työttömien kohdalla työn vastaanottovelvoite. Olihan ilmeistä, että perustulo itsessään vahvisti työntekijöiden asemaa työvoimamarkkinoilla niin paljon, että ihmisten hyväksikäyttö alipalkattuna orjatyövoimana muuttui kertaheitolla mahdottomaksi, joten yleissitovuus ja työn vastaanottovelvoite olisivat vain estäneet markkinoita toimimasta aidosti, ja jatkaneet keinotekoisesti mahdollisuutta hyväksikäyttää heikko-osaisia. Tasapuolisuuden nimissä myös irtisanominen oli vapautettu kokonaan.

Lehdet olivat julkaisseet suuren määrän riidanhaluisia näkökulmia, erityisesti ammattiliittojen henkilökunta oli kiukkuista, kuten myös ansiosidonnaisella työttömyysturvalla elävät. Hallitus ei kuitenkaan perääntynyt, vaan tarkkaili henkeä pidätellen mitä yhteiskunnassa oikeasti alkaisi tapahtua.

Ensimmäinen outo ilmiö olivat halpenevat pizzat, jotka halvimmillaan alkoivat maksaa vain kolme euroa. Tämä suututti ruokakaupat, sillä niiden pizzanmyynti alkoi vähentyä silmissä, kun ihmiset siirtyivät suurena joukkona ostamaan merkittävästi aiempaa enemmän kotiinkuljetettuja pizzoja. Kaupat alkoivat liukuhihnalla tehdä ilmoituksia poliisille liian halvoista pizzoista, ja poliisi alkoi toki tutkia tätä yllättävästi lisääntynyttä ilmeisen harmaata taloutta.

- Miten nämä teidän hintanne ovat mahdollisia? poliisi tiedusteli ensimmäiseltä kuulusteltavalta pizzerianomistajalta.

- Tässä on tapahtunut paljon, pizzerian omistaja vastasi. - Meillä on edelleen ne samat tilat käytössämme kuin ennenkin, eikä vuokra ole noussut, mutta paistamme kolminkertaisen määrän pizzoja päivässä. Vuokrien osuus pizzan hinnassa on pudonnut kolmannekseen. Koska tilaamme aiempaa enemmän raaka-aineita, myös niitä saamme paljousalennusten ansiosta edullisemmin.

- Mutta ne palkat? poliisi huomautti.

- Käytettävissä oleva työvoima on itse asiassa vähän vähentynyt, koska sukulaisemme eivät enää tule yhtä mielellään tekemään halvalla töitä, mutta tavallaan sekin on ollut hyvä, koska olemme joutuneet laatimaan itsellemme aiempaa täsmällisemmät aikataulut eri työtehtäville. Kun kysyntä on suurta, ei mikään oikein saa mennä pieleen, ilman että siitä olisi paljon harmia koko yritykselle, joten olemme myös aiempaa enemmän joutuneet turvautumaan ammattitaitoiseen palkattuun työvoimaan. Onneksi heitäkin saa nykyään paljon entistä halvemmalla, koska heilläkin on perustulo pohjalla oman elämänsä rahoittamista varten. Tässä tilanteessa kirjanpitokin on pakko hoitaa täsmällisesti, sillä muuten emme osaisi itsekään seurata kysynnän muutoksia ja sen aiheuttamaa muutosta raaka-aineiden tarpeessa. Kun tilattavat määrät ovat aiempaa suurempia, nekään eivät vain saa mennä pieleen, tai talous kärsii heti. Moni epärehellinen pikkupizzeria on jo mennyt nurin ihan sen takia, etteivät ne ole kyenneet sopeutumaan tähän hurjaan kysynnän muutokseen.

- Kaupat kuitenkin kärsivät tästä teidän hinnoittelustanne, poliisi vielä totesi.

- Harmillista, pizzerian omistaja vastasi. - Ehkä niiden sitten pitäisi vaihtaa alaa pizzeriayrityksiksi. Palvelualahan kuitenkin on se paras työllistäjä ihan missä tahansa...

Muilla aloilla tapahtui yhtä hurjia. Keskimääräiset palkat alalla kuin alalla olivat laskeneet 500,- kuukaudessa, koska perustulo kattoi tuon tulonmenetyksen. Tämän oli mahdollistanut vapaa irtisanominen ja paikalliset neuvottelut, joissa työntekijät eivät irtisanomistilanteissakaan olisi jääneet tyhjän päälle, vaan perustulon ja asumistukien varaan. Ilmiö oli vauhdittanut vientiä ennennäkemättömällä tavalla.

Myös muut palvelualat olivat pizzerioiden lisäksi vilkastuneet huomattavasti, koska niillä kaikilla oli ollut sama mahdollisuus alentaa paljon hintoja palkkojen alentumisen myötä, ilman että kenenkään tulotaso olisi laskenut. Itse asiassa oli tyypillistä, että työntekijöillä palkanalennusten jälkeen oli noin 100,- kuukaudessa enemmän käytettävissään kuin ennen perustulon aloittamista.

Jonkin verran jäljelle jäi tietenkin myös työhalutonta väkeä, jotka halusivat jäädä elämään pelkän perustulon varaan. Tämä ei kuitenkaan harmittanut työnantajia, sillä he huomasivat päässeensä kertaheitolla eroon juuri niistä työntekijöistä, joita ei kiinnostanut tehdä töitä työpaikalla, ja jotka pelkällä olemassaolollaan pilasivat työilmapiiriä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Näinhän se menee jo Saksassa. 15 tuntia viikossa pizzeriassa voi tehdä ilman että tuista koostuva perustulo tippuu. Ei tarvitse ihmetellä miksi siellä saa pizzaa ja kebabia halvalla. Silti Saksankin järjestelmä on turhan monimutkainen, yksinkertainen on aina parempaa, koska se on helpompaa ymmärtää.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Tässä yhteydessä kannattaa toki muistaa, että blogissa käännettiin koko suomalainen yhteiskuntarakenne nurinniskoin, ennen kuin nuo kolmen euron pizzat tulivat mahdollisiksi.

Olen kuitenkin henkilökohtaisesti viimeiset kolme vuotta ollut osallisena toisessa vielä suuremman kaavan myllerryksessä, kun olemme tehneet mahdolliseksi myydä Suomesta elokuvia ja dokumentteja laillisesti ulkomaille, huomioiden kaikki kansainvälisen kuluttajakaupan verotuksen ominaisuudet, tekijänoikeuslainsäädännön eroavuudet eri maissa, kuluttajansuojaan liittyvät valtiokohtaiset eroavuudet, kansainväliseen maksamiseen liittyvät säännöstelyt jne.

Tänä päivänä on suomalaiselle tuotantoyhtiölle kuitenkin jo mahdollista myydä latauksia mihin maahan tahansa maapallolla niin halutessaan, varsinaisen myyntitapahtuman toteutuessa virallisesti Suomen rajojen sisäpuolella, Suomen lakien mukaan. Ja niitähän ostetaan. Erityisesti suomalaiset dokumentit myyvät vieläpä selkeästi enemmän ulkomaille kuin Suomeen, eniten Aasian maihin. Vielä on toki paljon työtä jäljellä, kun eri työvaiheita automatisoidaan, mutta jo nyt on selvää, että suuruudenhullu suunnitelma oli kuin olikin toteutettavissa.

Käyttäjän vesakauppinen kuva
Vesa Kauppinen

Meillähän on jo 3 euron bitzat kaupassa.... ja kun ajattelee että väliin on mahtunut tukkuporras, logistiikka ja vähittäiskauppa välistä vetämään niin mikä onkaan sen pitsan tuotanto hinta?

Tehdaskin on pizza yrittäjä:)) olisko aika tehdä ilmoitus????

Mutta hyvää pohdintaa, räjähdysmäinen pienmuotoinen yrittäminen kuuluisi myös tuohon tarinaan...

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Juu, yhden euron pizzojakin löytyy kaupoista, mutta tukkuporrasta ja logistiikkaa tarvitsevat molemmat. Eroksi muodostuu lähinnä raaka-aineiden, työn ja tarvittavan pinta-alan kustannukset, joissa tehdaspizzoilla on etumatkaa. Tosin, jos maanviljelijät perustaisivat yhteisen logistiikkaketjun, jonka toiminta kohdistuisi pizzeriayrityksiin, ja skippaisivat tukkuportaan kokonaan, voisivat maataloudenkin tulot alkaa kasvaa, kun sinne jäisivät myös tukkuportaan tulot. Ja samalla ne pizzojen hinnatkin voisivat taas laskea. Ei tarvitse ihmetellä, miksi MaRa on pikkupizzerioiden kimpussa, nehän ovat kuin Lidl Suomen järjestäytyneelle kuluttajakaupalle.

Eli kyllä, olisi itsestäänselvää, että pienimuotoinen yrittäjyys lisääntyisi monillakin eri aloilla. Kaikki palvelualat hyötyisivät valtavasti, kuten myös vienti. Tuottavuuden kasvu tosin todennäköisesti hiipuisi, mutta ei kuitenkaan pysähtyisi, ja kun tuottavat yritykset joka tapauksessa maksavat työttömien ihmisten elämisen Suomessa, ei haitta tuottavuuden kasvulle käytännössä olisi merkittävä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Eli pizzoista ja ruuasta saataisiin halvempia sekä viljelijöille jäisi käsiin enemmän jos perustettaisiin maanviljelijöidenkeskusliitto ja annettaisiin tukkutoiminta kokonaan tämän harteille.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #12

Ei, tuo on vanhanaikaista ajattelua. Riittää kun automatisoi logistiikkaketjun toimijoiden välisten tapahtumaketjujen järjestelyn markkinaehtoisesti, niin maanviljelijät, kuljetusliikkeet ja pizzayritykset hoitavat homman itse.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #15

Ei se vielä ole vanhanaikaista, vastavaihtoehto vain äärivapaallemarkkinaehtoisellekilpailulle. Mikä sitä toimintaa suomessa pitäisi kun enemmän asikkaita löytyy keskieuroopasta ja sitäkin enemmän aasiasta. Siellä saisi vain isommat rahat joten toiminnon pitäminen suomessa on kannattamatonta.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Vakiotyöntekijöiden palkkoja voisi laskea heti perustulon verran.

Työkokemusta kerääviä harjoittelijoita voisi pitää palkatta vaikka vuoden koska he eläisivät perustulolla.

Huonossa taloudellisessa tilanteessa pienyritys voisi toimia palkkoja maksamatta, kun työntekijät eläisivät perustulolla.

Yrittäjä ei nostaisi yrityksestä kovasti verotettua palkkaa, kun voisi elellä perustulolla ja nostaa tilikauden jälkeen kevyemmin verotettuja osinkoja.

Olisivatko nuo ongelmia vai hyötyjä?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Osalle ne olisivat ongelmia, osalle taas hyötyjä.

Vakiotyöntekijöiden palkkoja voisi laskea vain sen verran, mihin vakiotyöntekijät suostuisivat, koska heidän ei tarvitsisi pelätä työttömyysbyrokratian uhriksi joutumista. Toki työttömyyskassojen muuttuminen enemmän vakuutusyhtiömäisiksi voisi johtaa esim. siihen, että usein hatarin perustein irtisanoutuneille vakuutusmaksut olisivat korkeampia kuin muille.

Harjoittelijat voisivat harjoitella niin paljon kuin haluavat koulutusten edellyttämien harjoittelujaksojen yli, mutta pelkoa hirmuisesta ilmaisen vapaaehtoisen työvoiman tarjonnasta tuskin kuitenkaan olisi, kun he kuitenkin saisivat perustulonsa myös tekemättä mitään.

Huonossa taloudellisessa tilanteessa ne pienyritykset, joiden työntekijät uskovat yrityksen tulevaisuuden menestykseen, todennäköisesti saisivat työntekijänsä töihin palkattakin, kun taas luottamusta vailla olevat työntekijät todennäköisesti mieluummin jäisivät kotiin perustulon varaan etsimään parempaa työnantajaa.

Osinkohyöty ei ole tässä yhteydessä merkittävä, sillä suuri osa suomalaisista yrittäjistä tienaa niin vähän, että heille tulee halvemmaksi maksaa itselleen palkkoja kuin osinkoja, kiitos progressiivisen verotuksen ja pienyrittäjien köyhyyden.

Käytännössähän perustulo tasaisi puntteja työntekijöiden hyväksi, jolloin markkinavoimat hyvin voisivat hinnoitella myös palkat kankeiden kolmikantaneuvotteluiden sijasta. Tämä toki edellyttää sitä, ettei minkäänlaisia työn vastaanottovelvoitteita ole olemassakaan, jotka vääristävät markkinaehtoista hinnoittelua.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mistä muuten saadaan tuonmallin perustulo rahat? Nostamalla alv-verotusta mailmantappiin vai verottamalla lisää yritysten sekä rahan ja omaisuuden verotusta kun työntekijöiden verotus ei enään onnistuisi?

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Synnyttämällä tarkoituksella inflaatiota, eli rahan määrää lisäämällä. Edelleenkin ainoa taho, joka tämän oikeasti voisi tehdä, olisi EKP suoraan tai Suomen Pankki EKP:n luvalla. Siinä pitäisi tietenkin kävellä kaikkien liikepankkien yli, sillä ne ovat se ainoa taho, joka ei erityisemmin tykkää inflaatiosta, koska inflaation aikana ne joutuvat tekemään enemmän töitä kuin deflaation aikana. Mukavaahan siellä pankissa on istua peukaloita pyörittelemässä ja katselemassa kun rahan arvo nousee, ja kaikenlaiset oikeushenkilöt tunkevat sisään ovista ja ikkunoista rahojaan tallettamaan.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

"Vakiotyöntekijöiden palkkoja voisi laskea vain sen verran, mihin vakiotyöntekijät suostuisivat"

Jos heidän tulonsa pysyisivät perustulon jälkeen samoina, niin mikseivät suostuisi? Työnantajat voisivat myös ottaa ulkomaalaista työvoimaa töihin ilmaiseksi, sillä kyllä työpaikan suoma oleskelulupa monelle kelpaisi vaikka perustulo olisikin ainut palkka.

"Mutta pelkoa hirmuisesta ilmaisen vapaaehtoisen työvoiman tarjonnasta tuskin kuitenkaan olisi, kun he kuitenkin saisivat perustulonsa myös tekemättä mitään."

Tekemättä mitään heidän CV:hensä jäisi aukkoja eikä työkokemusta kertyisi. Työkokemuksesta tulisi entistä merkittävämpi kilpailutekijä työmarkkinoilla.

"Huonossa taloudellisessa tilanteessa ne pienyritykset, joiden työntekijät uskovat yrityksen tulevaisuuden menestykseen, todennäköisesti saisivat työntekijänsä töihin palkattakin"

Ja vääristäisikö se yhtään kilpailua kun yritys voisi halventaa yhtäkkiä tuotteidensa tai palveluiden hintaa esim. 50% kilpailijoihin nähden? Kohta palkanmaksu olisi mahdotonta kun jokapuolella olisi markkinaosuuksia väijyviä kilpailijoita ilmaisella työvoimalla.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Palkanalennusten yhteydessä on helpompaa vaatia edes pieniä käytännön palkankorotuksia pienempien palkanalennusten muodossa, kuin oma-aloitteisesti heikossa taloustilanteessa vaatia oikeita palkankorotuksia.

Toki on niin, että suurin osa ihmisistä oikeasti haluaa tehdä töitä, vaikka julkinen valta muuta yrittää väittää, eli on täysin mahdollista, että ihmiset vapaaehtoisesti alkaisivat tehdä ilmaiseksi töitä. Ulkomaisten tulokkaiden kohdalla näin olisi varmasti. Yksilöiden väliset erot tällaisessa mallissa kyllä korostuisivat, jotkut hyötyisivät tilanteesta suunnattomasti ja ehkä jopa säilyttäisivät alkuperäisen kokoiset palkkansa perustulon päällä, toiset taas päätyisivät ikuisiksi "kokemuksen kerääjiksi". Vaikea sanoa, olisiko se hyvä vai huono asia, mutta ei se kovin paljoa ainakaan nykytilanteesta poikkeaisi.

Ei vääristäisi kilpailua, koska kaikki yritykset hyötyisivät samalla tavalla. Ne yritykset, joiden omat työntekijätkään eivät niihin usko, joutavatkin mennä nurin. Sanotaanhan, ettei koskaan pidä sijoittaa työnantajaansa, koska ihmisillä yleensä on liian positiivinen kuva omasta työnantajastaan, joten jos se kuva oikeasti on negatiivinen, kertoo se todella paljon yrityksen tulevaisuudennäkymistä.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Mutta asian ydinkysymys, jonka jätin lukijan pääteltäväksi, on se, mitä tapahtuisi verotuloille? Kaiken loogisuuden mukaan ne romahtaisivat samalla kun tarve verotuloille kasvaisi hurjasti.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #10

Verotuloille tapahtuisi luonnollisestikin sama kuin pizzoille: yksikkökohtainen verokertymä kutistuisi, mutta verotettavien yksiköiden lisääntyessä toimeliaisuuden lisääntymisen myötä varsinainen kumulatiivinen verokertymä kasvaisi.

Verokertymä kasvaisi myös harmaan talouden vähentymisen kautta, kun motiivit verojen kiertämiselle vähenisivät runsaasti.

Toimituksen poiminnat