Vaihtoehtoinen tulevaisuus Mitä Suomessa ja maailmassa voisi tapahtua, jos PersKeKo-hallitus ja kaikki sen vastineet maailmalla löytäisivät aidon kompromissin...

STTK:n kumma kupla

Talouselämä-lehti uutisoi STTK:n ekonomin käsityksistä yritystuista, jossa pääpointtina oli, että yhteisöveron tuotto on vain n. 4 miljardia vuodessa, kun taas tukia maksetaan puoli miljardia enemmän. Tämä sähköisti Pikku-Mustan yliopiston lounasruokalan.

- Mitä ihmettä tuolla Suomessa nyt taas sekoillaan, taloustieteilijä tuhahti. - Aivan kuin STTK kuvittelisi, että yhteisövero on ainoa vero, jonka maksaminen on yritysten vastuulla. Ilmeisesti siellä ei ole kuultu puhuttavankaan mistään arvonlisäverosta, tuloverosta tai muista työnantajamaksuista, joita yritykset joutuvat maksamaan, joutuvat itse asiassa myös silloin, kun eivät tee euroakaan voittoa.

- Ehkä tuossa oli ajatuksena, että yhteisövero on turha, kun se joka tapauksessa maksetaan takaisin yrityksille, matemaatikko mietti. - Voisihan sen lakkauttaa kokonaan ja jatkossa maksaa vain puolen miljardin edestä tukia.

- Ei, ei, ei ja ei! taloustieteilijä huudahti. - Yhteisöveron maksajat ovat yksi taho, ja yritystukien saajat taas ovat toinen. Ei niitä makseta automaattisesti takaisin sinne, mistä yhteisövero on tullut, vaan sinne, missä valtio katsoo tukea tarvittavan.

- Mahtaakohan se valtio osata katsoa tarpeeksi tarkkaan, matemaatikko pohdiskeli. - Luulisin, että ne yhteisöverojen maksajat ovat myös niitä, jotka saavat aikaiseksi hakea tukia riittävän asiantuntevasti, jolloin rahat joka tapauksessa palaavat alkulähteelleen.

- Toki noin voi olla, taloustieteilijä myönsi. - Mutta jos tukisumma kutistettaisiin 4,5 miljardista 0,5 miljardiin, lopputuloksena olisi entistä pienempi rahasumma niille tahoille, jotka oikeasti tukia tarvitsevat. Osa siitä puolesta miljardistakin päätyisi joka tapauksessa noille aiemmin yhteisöveroa maksaneille yrityksille, ehkä jopa koko potti.

- Olisiko se sitten huono asia? matemaatikko kysyi. - Hyvin pärjäävät yritykset kai kuitenkin ovat niitä turvallisia työllistäjiä, joita Suomessa tarvitaan.

- Voittoa tuottavia yrityksiä on lopulta aika vähän, taloustieteilijä vastasi. - Jos kaikki muut jätettäisiin täysin oman onnensa nojaan, tulisi STTK:n jäsenille nopeasti yritystukia ikävä, sillä työntekijöillehän siinä yritysten lisäksi käy huonosti, kun valmiiksi kädestä suuhun eläviltä yrityksiltä viedään yritystuetkin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Tosiaan tulovero on hyvin pieni osa yritysten maksamista veroista.

Noista tuista tehtiin vastikään väikkäri jossa todettiin että yritystuet laskevat työpaikan tuottavuutta 3-5%. Toki ne lisäävät sitten työllisyyttä. Mielenkiintoinen lisä keskusteluun.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Tukien valvontaprosessin byrokratia vie tuottavaa työaikaa kohtuuttoman paljon. Siksi jossain aiemmista blogiteksteistäni yhtenä ajatuksena oli, että poliittisesti hyväksyttäisiin tukien olevan vain ja ainoastaan työllisyyttä luovaa tarkoitusta varten, jolloin tukea maksettaisiin kaikille yrityksille se tasasumma jokaista tyel- ja yel-vakuutettua kohti, vahtimatta ollenkaan mitä tukirahoilla tehdään. Tulisi vähemmän "hyvä veli" -keplotteluakin tukirahoilla.

Pekka Pylkkönen

Tuo olisi ihan fiksua. Sinänsä valtiolle on aivan se ja sama tekeekö firmat rahaa ja työllistää seksikkäästi ICT-alalta vai tarjoamalla jätehuoltopalveluita kansainvälisesti. Nyt tuilla ajetaan muutamaa alaa eteenpäin kuin käärmettä pyssyyn. Tuet pois ja samalla summalla työnantajamaksuja alemmas. Tekesin lainat voisi jättää, ja ehkä jopa de minimis-tuet jotta porukka voi kokeilla ideoitaan.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #4

Eipä noita lainojakaan tarvitsisi Tekesin omilla rahoilla maksaa, kyllä takaukset liikepankkeihin olisivat ihan riittävä keino. Suorat tuetkin joutavat hiiteen, sillä ei ole mitään järkeä edes kokeilla sellaisia ideoita, joiden pohjalla ei ole selkeätä ansaintalogiikkaa. Jos taas ansaintalogiikka on, takausmalli on aivan riittävä, ainakin jos lainan voi epäonnistuneen projektin kohdalla jälkikäteen muuttaa tueksi. Pankkien kyky arvioida projektien mielekkyyttä on tyypillisesti merkittävästi parempi kuin viranomaisten.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Itse laskisin ALV ja sähkönverotusta, vaikuttavat suuresti kotitalouksiin sekä kansantalouteen ja sisämarkkinoihin. En olleenkaan ymmärrä miten juuri vaikka nyt ruuan alv korotus parantaisi suomen taloutta vaikka onkin aivan kaikkia koskeva tasavero. Eikös esim ruuan verotuksenkohdalla nykyisestä 14% yleiseen 24% se näkyisi ainakin kulutuksen laskuna ja leipäjonojen kasvuna. Sama vaikutus olisi myös sähköveron korotuksella mutta sen lisäksi että kotitalouksien sähkönhinta nousisi niinmyös nousisi yritysten sähkönhinta ja setaas siirtyisi tuotteisiin ja palveluihin.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Ruoan alv on mielenkiintoinen muuttuja, josta voi tehdä ainakin kaksi mielenkiintoista huomiota:

1. Jos ruoan alv pidetään selkeästi matalampana kuin muiden tuotteiden alv, päästään tilanteeseen, jossa alv käyttäytyy käytännössä progressiivisesti. Se johtuu siitä, että pienituloiset ihmiset käyttävät suhteessa suuremman osuuden tuloistaan juuri ruokaan, jolloin heidän prosentuaalinen osuutensa alv:sta on käytännössä pienempi kuin parempituloisilla.

2. Jos ruoan alv:a nostetaan, ohjautuu aiempaa suurempi osuus pienituloisten tuloista juuri ruokaan, koska syömisestä on vaikeampaa tinkiä kuin esim. vaatteiden tai palveluiden ostamisesta. Aiemmin tämä johti siihen, että (muiden kuin elintarviketuotteiden) tuonti kutistui, jolloin tuonnin ja viennin suhde muuttui viennin hyväksi. Nykyään näin ei kuitenkaan enää käy, koska ruokaa tuodaan runsaasti ulkomailta. Sen sijaan alv:a nostettaessa ulkomaisen (halvemman) ruoan kysyntä nousee kotimaisen ruoan kustannuksella, jolloin vaikutus onkin päinvastainen ja tuonti lisääntyy suhteessa vientiin.

Toimituksen poiminnat