*

Vaihtoehtoinen tulevaisuus Mitä Suomessa ja maailmassa voisi tapahtua, jos PersKeKo-hallitus ja kaikki sen vastineet maailmalla löytäisivät aidon kompromissin...

Kuinka rahat palautettiin kansalle

Konttivirkamiehet istuivat kahvipöydässä yhdessä Tilapäisratkaisu-pilvenpiirtäjän kahviloista. Tunnelma oli rauhallinen, vähän kuin arkena ruotsinlaivoilla.

- Me onnistuimme kaikesta huolimatta, ensimmäinen virkamies totesi huokaisten. - Vaikka välillä jo tuntui ihan mahdottomalta.

- Olihan se aikamoista hapuilua, toinen virkamies myönsi. - Melkein jo olimme perustamassa omia poliisivoimia tänne.

- Onneksi ei tarvinnut, kolmas virkamies sanoi. - Ongelma korjaantui itse asiassa yllättävän helposti. Vähän vain piti verotusta muuttaa, niin johan alkoivat taas kahvilat ja kampaamot aueta. Tosin menetimme kyllä siinä rytäkässä muutaman parhaista veronmaksajistamme, mutta kyllä se oli sen arvoista. Etenkin kun saimme vielä parempia veronmaksajia tilalle.

- Niinpä, neljäs jatkoi. - Siitähän se myrsky sitten alkoi, kun piti kaivaa ne rahat takaisin asukkaille sieltä mustasta aukosta, jonne ne olivat alkaneet kadota. Tavaratalo ja elokuvateatteri olivat ne hankalimmat rahanielut, joten päätimme iskeä hintojen päälle kunnon verot. Arvonlisävero kaikille tavaroille asetettiin neljänkymmenen prosentin tasolle, ja elokuvateatteri sai niskoilleen joukkopalveluveron. Onhan aivan eri asia, jos muutama ihminen pystyy kerta heitolla palvelemaan satoja ihmisiä, verrattuna vaikkapa kampaajaan, joka pystyy palvelemaan vain yhtä asiakasta kerrallaan. Joukkopalveluvero päätyi samalle tasolle kuin tavaroiden arvonlisäverokin, kun taas yksilöpalveluiden arvonlisävero pudotettiin viiteen prosenttiin. Ruoka päätyi saamaan viidentoista prosentin arvonlisäveron kannettavakseen, ja jätevero oli keksintö pirullisimmasta päästä. Se kun sai ihmiset aivan uudella tavalla miettimään ostoksiaan ja niiden elinkaaren jatkamista kierrättämällä. Jotenkin tuli paljon helpommaksi ostaa palveluita kuin tavaraa, kun tavaran omistamista verotettiin sekä elinkaaren alku- että loppupäässä.

- Ihmiset alkoivat taas tehdä töitä täällä Tilapäisratkaisussakin, ensimmäinen virkamies totesi. - Ei ehkä siksi, että tavarat kallistuivat, vaan siksi, että rahat jotenkin vain alkoivat itsestään valua takaisin palveluihin. Elokuvateatterin omistaja tosin hylkäsi koko Suomenlinnan, mutta kun teatterit ensin kansallistettiin ja sitten myytiin asukkaille, syntyi siitäkin uusi tulovirta takaisin asukkaille. Ei ollut enää mitään mustaa aukkoa. Ja turistit innostuivat niistä edullisista yksilöpalveluista, joita nyt oli tarjolla paljon enemmän kuin aiemmin.

- Ja lähtihän se tavaratalon omistajakin, toinen virkamies naurahti. - Ja me saimme kymmenen uutta, vähän pienempää omistajaa tilalle. Menivät sitten lopulta nuo Tilapäisratkaisun ylimpien kerrosten luksusasunnotkin paremmin kaupaksi, kun perheitä oli kymmenen yhden sijasta.

- Se minulle kyllä jäi vähän epäselväksi, että miksi ryöstöt loppuivat? kolmas virkamies kysyi.

- Teinit alkoivat tehdä töitä, neljäs virkamies vastasi. - Mainosten jako ja siivous löivätkin taas paremmin leiville kuin ryöstöt.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Eikö teinien kannattaisi opikella, tai tuntuu jotenkin hullulta että kaikki 13-21 vuotiaat käyttävät aikansa palkalliseen työskentelyyn. Kai he parat saavat lapsityölisää? Onko saarella edes koulua vai toimiiko perusopetuskin kokonaan kotilähtöisesti senmukaan mitä vanhemmat lapsille opettaa? Suomenlinnassa taitaa olla ihan eri säännöt lapsityövoiman käytölle kuin täällä mantereella.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tuli muuten mieleen että asuvatko nuo teinit myös väliaikaratkaisun maanalaisissa pohjakerroksissa niinkuin muutkin Suomenlinnan siivojat ja pienipalkkaiset "roskatyöläiset"? Ihmettelen myös miksei saarella ole liikkunan, vapaa-ajan ja harrastamisen mahdollisuuksia vaan kaikki elämykset on suunnattu turisteille?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mietin myös onko saarella laikaan vilkasta taide ja kulttuurielämää ja jos on mitä konttivirkamiehet siihen suhtautuvat. Pitävätkö rasitteena taloudelle, turhana krumeluurina ja krääsänä josta voidaan yhtähyvin luopua. Onko elämä saarella ainoastaan mekaanista ja vapaiden markkinoiden sanelemaa, ihmei ettei asukkaita laskuteta vapaa-ajasta.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #4

Taide- ja kulttuurielämästäkin kirjoitin jo keväällä, mm. eläkeläisten joukkopakoon liittyvässä tekstissä.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Koska pääosa teineistä on yksin tulleita pakolaisia, asuvat he asuntolatyyppisessä ratkaisussa jossain alemmista kerroksista. Heitä valvovat asuntolan isäntä ja emäntä, jotka myös ovat vastuussa heidän ruoka- ja vaatehuollostaan.

Saarellahan on julmetusti liikunnan, vapaa-ajan ja harrastamisen mahdollisuuksia, mm. hillitön lämmitetty polkupyöräväylä, talkoovoimin rakennettu uimahalli, urheiluhalli ym. joista kirjoitin jo keväällä. Niistä ei vain ole ollut sen enempää kirjoitettavaa, koska enemmän ongelmia syntyy ihmisten ohjaamisesta oikeanlaiseen käyttäytymiseen, kuin harrastusmahdollisuuksien järjestämisestä.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Tietenkin suurin osa teineistä opiskelee. Opiskelevat teinit harvemmin sortuvat rötöstelyyn, joten kyse on tietenkin niistä, jotka ovat pudonneet oravanpyörästä jo peruskoulun jälkeen, mutta tässä tilanteessa päässeet kiinni työn syrjään. Kyllähän nuoret Suomessakin saavat työskennellä rajoitetun määrän vanhempien luvalla, ja hyvä jos niin tekevät, koska vain työskentelemällä oppii työntekoa. Suomenlinnassa on paljon opettajia, kuten keväällä kirjoitin, eli kukaan ei tietenkään ole pelkän kotikoulun varassa.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Hyväpä se niin. Sen käsityksen olen nyt kuitenkin saanut että saarelaiset jakautuvat parempaan kansanosaan, huonompaan kansanosaan sekä käsityöläisiin ja omistavaan Euroopalaiseen eliittiin ja että tuo huonompikansan osa eli esimerkiksi nämä siivoojat ja muut pienituloiset joutuvat asumaan ja elämään maanalaisissa tiloissa kuin liikkumista rajoittanut luokkajako Titanicilla konsanaan (1. Ja 2. luokalle oli omat kävelykannet 3. luokalle ei ollut kansia ollenkkaan)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Tai ainakin nyt käsitin että tuolläiseen suuntaan elämä saarella on menossa joissa huonompiväestönosalla varsinkin palvelusväellä kuten siivojilla se elämä rajoittuisi tulevaisuudessa maan alle siellä maanalaisissa osissa minne heidät on "yleisen viihtyvyyden" ja asuntojen hintojen takia sijoitettu.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Ymmärtäisin siis että saarella elää kahden kerroksen väkeä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #10

Vai mihinkä ratkaisuun virkamiehet siitä tulivat että sijoitetaanko suuvoojat maanalaiseen slummiin vai yksi jokaiseen kerrokseen.

Jos tuollaisia luokkakerroksia on niin pitäisi mietti miten rakentaa hissejä sensijaan että tukitaan portaita. Luokkaerojen välillä tulisi oll tasa-arvoiset liikkumismahdollisuudet, siihen perustuen Suomen hyvinvointiakin rakennettiin.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth Vastaus kommenttiin #10

Ei luokkia ole käytännössä olemassakaan, luokittelu on vain tapa yksinkertaistaa todellisuutta, tapa joka on sukua rasismille. Saarella elää monenlaisia ihmisiä, ja riittävä monipuolisuus on juuri tae sille, että jokainen pystyy löytämään itselleen sopivan roolin yhteiskunnassa.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Eivät itse asiassa päätyneet kellaritiloihin. Tajusivat sentään ajoissa, että riittävän hissimäärän rakentaminen työmatkaruuhkia varten olisi tullut kalliimmaksi kuin työväestön hajasijoittaminen työpaikkojensa lähelle.

Toimituksen poiminnat