Vaihtoehtoinen tulevaisuus Mitä Suomessa ja maailmassa voisi tapahtua, jos PersKeKo-hallitus ja kaikki sen vastineet maailmalla löytäisivät aidon kompromissin...

Perustulon rahoitus saadaan suoraan veroparatiiseista...

Yksi Suomenlinnan virkamiehistä keskusteli filosofin kanssa.

- Minä olen tässä kovasti ihmetellyt, hän aloitti. - Että mistä nämä kaikki Suomenlinnan rahat oikein tulevat. Sehän on selvää, että infra on kokonaisuudessaan EU:n ja yksityisten sijoittajien rahoittamaa, myöhemmin myös Suomenlinnan verotulojen, mutta keneltä EKP:n asukkaillemme maksama perustulo on pois? Kuka sen todellisuudessa oikein maksaa?

Filosofi mietti.

- Hyvä kysymys, hän lopulta sanoi. - Se päätöshän aikoinaan tehtiin, että perustulon haluttiin lisäävän toimeliaisuutta, joten siitä jätettiin kokonaan pois velkaelementti, ja sidottiinkin se väestölukuun. Tiedostettiin, että jos rahaa pääsee liikenteeseen vahingossa liikaa suhteessa toimeliaisuuden todelliseen tasoon, ylimäärä saadaan kyllä pois korkoja nostamalla. Velkavetoisen talouden ongelmahan on se, että rahaa yritetään syöttää markkinoille samaa reittiä kuin mistä sitä imetään pois. Se ei onnistu rahan kohdalla yhtään sen paremmin kuin vedenkään kohdalla.

- Niin, mutta sitä toimeliaisuutta minä juuri mietinkin, virkamies jatkoi. - Jos toimeliaisuus ei kasvakaan suhteessa rahan määrän kasvuun, mitä sitten tapahtuu?

Filosofi mietti taas. Sitten hänen kasvonsa kirkastuivat ja häntä alkoi naurattaa.

- Silloin tapahtuu juuri se, mitä poliitikot jo pitkään ovat halunneet, hän vastasi. - Jokaisen veroparatiisiin piilotetun tilin arvo laskee, jokaisen rahoja tileillään makuuttavan yrityksen tilien arvo laskee, jokaisen rahoja tileillään makuuttavan yltiörikkaan henkilön tilien arvo laskee, kun taas pikkusäästöjä tileilleen tallettaneiden mummojen tilien arvo laskee vähemmän kuin mitä perustulo tuo sinne uutta rahaa.

- Eli perustulo onkin itse asiassa veroparatiisivero? virkamies varmisti.

- On, filosofi vahvisti. - Ja ainakin jos EKP päätyy laajentamaan perustuloa myös Suomenlinnan ulkopuolelle, on FED:n tehtävä sama, sillä muuten euroalue käytännössä perustuloa maksaessaan verottaa vähän myös Yhdysvaltoja. Rahan liikkuvuuden ansiosta valuutan nimi ei enää käytännössä ratkaise inflaatiota, ja suhteessa reaalitalouteen valuutan vaihtokurssissa näkyvä inflaatio on kuitenkin tyypillisesti pienempi kuin absoluuttinen kyseisen valuutan lisäys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän jussijaakkola kuva
Jussi Jaakkola

EKP voisi muuttaa kuukausittaiset 60 mrd:n valtionlainanostot jokaiselle eurokansalaiselle maksettavaksi perustuloksi, joka olisi nuppia kohti ruhtinalliset 177 euroa. Todennäköisesti valtaosa tuosta menee kulutukseen ja tällöin eurotalouskin saisi todellista voitelua eikä näennäisvoitelua rahamiehiä pelastamalla. Valtioiden velanottopaineetkin vähenevät, kun alv:a tulee lisää kirstuun.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Voisi kyllä olla aika vaarallista lopettaa valtionlainanostot kokonaan siinä sivussa. Mutta jos vaikka 20 mrd menisikin perustuloon valtionlainojen sijasta, olisi sekin 59 euroa kuussa. Erityisesti Etelä-Euroopassa tuokin summa tuntuisi oikeasti.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Laskin tuossa juuri, että vuosittain maksettavia perusetuuksia löytyy 14 miljardin edestä, eli kansaneläkkeet, työttömyysturva, takuu- ja kansaneläkkeet, asumistuki, kuntien toimeentulotuet... Jos ajatellaan, että n. 400 000 henkilöä kuuluisi perustulon piiriin, niin mitä maksaa ja mitä säästetään.

Käyttäjän MikaelaPeth1 kuva
Mikaela Peth

Perustuloa ja perusturvaa ei ehkä kuitenkaan kannata sekoittaa toisiinsa. Kuvailemani perustulo on rahapoliittinen työkalu, keskuspankkiohjattu "pakkoinflaatio", kun taas perusturva on erilaisesta lähtökohdasta toimiva kansantalouspoliittinen ja eettinen työkalu.

Sinänsä valtiot voivat maksaa keskuspankin maksaman perustulon lisäksi perusturvaa kukin omanlaisine perusteineen, jossa piiri voi olla erilaisin kriteerein rajattu, mutta varsinaisen perustulon vastaanotto-oikeuksien valvonta olisi niin kallis prosessi, että se söisi suoraan koko perustulon kansantaloudellisen hyödyn. Eli perustuloa olisi joko pakko maksaa kaikille täysimääräisesti ja verottomasti valtioiden budjettien ulkopuolelta, iästä tai työtilanteesta riippumatta, tai ei kenellekään ollenkaan. Summaa voisi korkeintaan rukata niin, että se olisi vähän suurempi täysi-ikäisillä asukkailla ja vähän pienempi alaikäisillä, jolloin perherakenteiden kustannusvaikutus olisi huomioitu ja sinkkutalouksia tuettaisiin suhteessa hieman enemmän kuin lapsiperheitä.

Valtio voisi toki halutessaan nipistää perusturvasta pois perustulon mentävän summan, jolloin säästö suomalaisittain todennäköisesti olisi vajaasta miljardista runsaaseen kahteen miljardiin vuodessa (jos oletetaan n. 1 miljoonan tai vaihtoehtoisesti n. 3 miljoonan hengen olevan jonkinlaisten tulonsiirtojen piirissä, en viitsinyt selvittää todellista lukua, koska mittakaava on täsmällistä lukua tärkeämpi). Tosin silloin katoaisi perustulon elvyttävä vaikutuskin melko suurelta osin.

Toimituksen poiminnat