*

Vaihtoehtoinen tulevaisuus Mitä Suomessa ja maailmassa voisi tapahtua, jos PersKeKo-hallitus ja kaikki sen vastineet maailmalla löytäisivät aidon kompromissin...

Kaikki blogit puheenaiheesta Vaihtoehtoinen tulevaisuus

Maailma kehittyy – pysymmekö mukana?

Meidän elämämme muuttuu niin hiljalleen, ettei hetkessä sitä aina huomata. Kun vähän aina muistellaan taaemmaksi, huomataankin jo selkeitä eroja jo aivan arjessa, joista teknologian kannalta selkeimmät varmasti monelle ovat internetin ja kännyköiden tuleminen, mikä nykyiselle kasvavalle sukupolvelle onkin jo itsestään selviä arjen asioita. Tässähän pelkästään 20 vuoden aikana teknologinen kehittymisemme on ollut jotain aivan ennennäkemätöntä ihmiskunnan historiassa, eikä tuolle trendille näy loppua. On kuitenkin aina vaikea ennustaa, mitä on tulossa, mutta kehittymisen suunta on selvä.

Talvivaaran ja opetusohjelman tulevaisuus yhdellä iskulla

Pikku-Mustan yliopiston pedagogiikan tutkija oli järjestänyt tutkimuksen, josta oli tullut paljon enemmän kuin tutkimus. Hanketta oli ensin viety eteenpäin piilossa julkisuudelta, mutta kun eräs tuotantoyhtiö oli saanut vihiä hankkeesta, oli se erinäisten kommervenkkien jälkeen päätynyt tv-sarjaksi suuren yleisön tietouteen.

Nordean puolustuspuhe vaihtoehtoisessa tulevaisuudessa

- Kumma juttu, Pikku-Mustan yliopiston filosofi sanoi.

- Mikä niin? kysyi kansantaloustieteilijä.

- No se, kun Nordea ei osaa puolustaa omaa toimintaansa veroparatiiseissa, filosofi vastasi.

- Ehkä siinä ei ole mitään puolustettavaa, kansantaloustieteilijä huomautti. - Siellä vain yritetään keksi tekosyitä, mutta kun he eivät itsekään usko oman toimintansa eettisyyteen, ei puolustuspuhettakaan voi saada aidosti vakuuttavaksi.

Professori Matti Virén saa kutsun Pikku-Mustan yliopistoon

- Minä törmäsin hassuun uutiseen Uusi Suomi -nimisessä verkkolehdessä, Pikku-Mustan yliopiston filosofi sanoi yhteiskuntatieteilijälle. - Siinä puhuttiin yliopisto-opiskelijoiden hyväosaisuudesta. Mutta erityisesti minua jäi mietityttämään yksi Virénin vastaus erään kommentoijan kommenttiin.

- Mikä niin? yhteiskuntatieteilijä kysyi.

Taiteiden talon varjo Suomenlinnassa

Kustaanmiekka oli jo rakennettu lähes täyteen kapeita ja korkeita pilvenpiirtäjiä. Se oli kuin melko tiivis talometsä, vain rantoja myötäilevän kuusikaistaisen lämmitetyn polkupyörätien ja talometsän väliin jäi noin 25 metriä leveä puistokaistale. Kun asukkaille selvisi, että tämä puistokaistalekin käytettäisiin rakentamiseen, alkoi siellä voimakas vastustus.

Kuinka rahat palautettiin kansalle

Konttivirkamiehet istuivat kahvipöydässä yhdessä Tilapäisratkaisu-pilvenpiirtäjän kahviloista. Tunnelma oli rauhallinen, vähän kuin arkena ruotsinlaivoilla.

- Me onnistuimme kaikesta huolimatta, ensimmäinen virkamies totesi huokaisten. - Vaikka välillä jo tuntui ihan mahdottomalta.

- Olihan se aikamoista hapuilua, toinen virkamies myönsi. - Melkein jo olimme perustamassa omia poliisivoimia tänne.

Mustaan aukkoon katoavat rahat

Aluksi kaikki näytti sujuvan hyvin Tilapäisratkaisu-pilvenpiirtäjässä. Konttivirkamiehet olivat jo ehtineet onnitella itseään hienosta ratkaisusta, kun ongelmia alkoi ilmetä. Nuorisojoukot olivat ryöstäneet useampia ylempien kerrosten omistusasujia, ja palveluyritys toisensa jälkeen laittoi pillit pussiin. Suomenlinna oli tähän asti pärjännyt kokonaan ilman omia poliisivoimia ja oikeuslaitosta, mutta nyt tilanne näytti olevan muuttumassa. Tilapäisratkaisun hallitus ja asukasneuvosto kutsuttiin neuvotteluun Pirunkirkkoon.

Suuruudenhulluutta Suomenlinnassa

Siltahanke Kustaanmiekansalmessa oli törmännyt ongelmiin. Jotta laivat olisivat mahtuneet sillan ali, olisi sillasta täytynyt tehdä niin korkea, ettei se olisi voinut alkaa läheltä rantoja. Liian pitkä silta olisi taas sotkenut kokonaan talonrakennushankkeet, jopa konttikerrostaloja olisi täytynyt siirtää pois sillan tieltä. Lopulta oli päädytty vähän toisenlaiseen ratkaisuun: Kustaanmiekansalmeen tulisi kääntösilta, ja korkea kaarisilta rakennettaisiinkin suoraan Vallisaaresta Isoon Mustasaareen.

Pakolaisten kapinan jälkimainingit

Konttivirkamiehet astuivat laivaan peloissaan, koska heidät oli vain muutamaa tuntia aiemmin poistettu laivasta palokirveillä uhaten. Laivan asukkaatkin vaikuttivat hermostuneilta, eikä kukaan hymyillyt. Lapsia ei näkynyt missään, mitä ilmeisimmin heidät oli suljettu hytteihin.

Konttivirkamiehet ohjattiin kapteenin kannelle, missä neuvottelut oli tarkoitus käydä. Pöydän ääressä istui kymmenen hengen joukko. Kaikki kuuluivat laivan menestyjiin: kolme rakennusmiestä, kaksi opettajaa ja viiden eri hikipajan työnjohtajat.

Ensin puhuivat työnjohtajat:

Pakolaisten kapina

Suomen ja Suomenlinnan välillä käytiin neuvotteluja. Risteilijöihin muuttaneet 15.000 turvapaikanhakijaa olivat asuneet risteilijöillä runsaan vuoden. He olivat oppineet englantia, lapset kävivät koulua ja suurin osa tulijoista oli aloittanut rakennusalan koulutuksen saarivaltion tarpeisiin. Autokansien hikipajoissa työskenteli myös suuri osa asukkaista, ja heidän palkkarahansa päätyivät risteilijöiden sisäiseen rahakiertoon sekä elintarvikehankintoihin saarivaltion ylläpitämistä ruokakaupoista. Osa rahoista käytettiin myös hyttivuokrien maksuun ja opettajien palkanmaksuun.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä